Optics selection guide
Kiikarin tai optiikan valintaopas helpottamaan tähtäimen valintaa (Soon to be translated)
Optisen tähtäimen tai kiikaritähtäimen valintaan vaikuttaa moni asia. Tähtäin kannattaa valita käyttötarkoituksen mukaan. Tämä valintaopas on tarkoitettu helpottamaan valinnan vaikeutta. Oppaassa käydään läpi optiikan käyttötarkoituksia eri olosuhteissa sekä kiikareiden ominaisuuksia ja niiden eroja. Etsitkö yleistähtäintä vai erikoistyökalua johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen?
Hämärätähtäin kyttäysmetsästykseen
Schmidt & Bender 8x56 Klassik on esimerkki erinomaisesti hämärässä toimivasta perinteisestä kyttäyskiikaritähtäimestä. Kiinteä suurennos mahdollistaa kompaktin ja kestävän rakenteen. Vaikka nykyaikaisilla linsseillä ja linssinpinnoitteilla saavutetaan erinomainen valonläpäisy, aivan sataprosenttista valonläpäisy ei kuitenkaan ole. Kiinteäsuurenteisessa tähtäimessä on vähemmän linssejä kuin variaabelissa, joten valonläpäisykykykin on parempi.
Kiikaritähtäimissä ulostulopupilli (exit pupil) tarkoittaa linssien läpi tulevan valon polttopistettä tähtäimen optimaalisella katseluetäisyydellä. Ulostulopupillin koko vaikuttaa siihen, kuinka hyvin kiikarilla näkee hämärässä. Halkaisijaltaan yli 4,5mm-5,0mm ulostulopupilli on jo hyvä hämärään. Vanhat silmät eivät hyödy kovin suuresta ulostulopupillista, koska silmän pupilli ei aukea pimeässä tarpeeksi suureksi. Iso ulostulopupilli on kuitenkin hyvä, koska silmän ei tarvitse olla aivan polttopisteen keskellä ja valoa riittää silti. Pimeässä silmän pupilli on nuorella ihmisellä halkaisijaltaan noin 7mm. Päivänvalossa silmän pupilli on pieni (halkaisija n. 2,5mm) ja näin ollen eroa hyvän ja huonon hämärätähtäimen välillä ei huomaa päivänvalossa.
Tavanomaisessa kiikaritähtäimessä ulostulopupillin koon voi laskea jakamalla etulinssin halkaisijan suurennoksella. Näin esimerkiksi tuon edellä mainitun Schmidt & Bender 8x56 Klassik -kiikaritähtäimen ulostulopupilli on 7mm, joka on optimaalinen nuorelle silmälle. Se ei ole huono vanhallekaan silmälle, mutta vanha silmä ei saa siitä vastaavaa hyötyä, kuin nuorempi.
Ajojahtitähtäin nopeisiin tilanteisiin ja lyhyille ampumaetäisyyksille
Täysin vailla suurennusta olevat punapistetähtäimet ovat äärimmäisiä erikoistyökaluja nopeisiin tilanteisiin lyhyille etäisyyksille. Niitä on saatavilla monen kokoisia pienimpien painaessa vain muutamia kymmeniä grammoja. Punapistetähtäin on moderni vaihtoehto avotähtäimille. Sillä tähtääminen on nopeampaa ja helpompaa kuin avotähtäimillä, koska katse kohdistetaan suoraan kohteeseen. Avotähtäimissähän etu- ja takatähtäin linjataan kohteen kanssa samaan linjaan, jolloin silmä joutuu keskittymään kolmeen pisteeseen yhtä aikaa.
Nykyään suosittuja ovat myös kiikaritähtäimet, joiden suurennus alkaa kertoimesta yksi. Tällä suurennoksella saavutetaan parhaimmillaan lähes samankaltaiset käyttöominaisuudet kuin punapistetähtäimillä. Usein vielä käytetään ristikkoa, jossa on valaistu piste, jolloin nopean tähtäinkuvan saaminen helpottuu. Kiikaritähtäimen etuna punapistetähtäimeen on sen monipuolisuus. Kun suurennosta on mahdollista kasvattaa, esimerkiksi hirviammuntakokeen suorittaminen helpottuu. Myös metsällä voi vastaan tulla tilanteita, jolloin tarvitaan lisää suurennusta. Kääntöpuolena on, että kiikaritähtäimessä ei koskaan ole vastaavaa vapautta silmän etäisyyden tai katselukulman suhteen kuin punapistetähtäimessä. Tunnettuja punapistevalmistajia ovat mm. Holosun ja Aimpoint.
Käytätkö tähtäintä vain päivänvalossa, vai pitääkö sillä nähdä myös iltahämärässä?
Jos käytät tähtäintä vain päivänvalossa, et tarvitse kiikariisi suurta etulinssiä. Linnustukseen suosittuja suurennoksia ovat esimerkiksi 3-9x, 2,5-10x, 4-16x, 6-18x ja 6-24x. Suurempi suurennos tuo kohteen tietysti pienempää lähemmäksi, mutta samalla näkökenttä pienenee ja pienetkin heilahdukset tuntuvat suurilta. Suuremmilla suurennoksilla varustettujen kiikareiden fyysiset mitatkin ovat suurempia kuin pienemmillä suurennoksilla varustettujen. Näin ollen melko lyhyille ampumamatkoille kevyen metsästyskiväärin tai esimerkiksi rihlakon päälle kannattaa valita pienehkö suurennos. Esimerkiksi suosittu 3-9×40 käy oikein hyvin.
Jos tarkoituksenasi on metsästää myös hämärässä, hyvä valinta voi olla variaabeli hieman isommalla etulinssillä. Suosituin suurennos lienee 3-12×56, mutta hyvin pärjää myös hieman kompaktimmalla 50mm etulinssillä varustetulla tähtäimellä. Hämärätähtäimissä hinta ja laatu kulkevat käsikkäin. Perinteisesti keskieurooppalaiset laatumerkit, kuten Swarovski ovat olleet parhaita kiikaritähtäimiä hämärässä.
Ajometsästyksessä, koiralla tapahtuvassa hirvenmetsästyksessä ja karhunmetsästyksessä on tarpeen kiikaritähtäin, jossa on suuri näkökenttä ja jolla voi ampua nopeita laukauksia lyhyiltä etäisyyksiltä. Suosittuja suurennoksia ovat esimerkiksi 1-4x, 1-6x, 1-8x, 1,5-6x, 1,7-10x, ja 2-12x.
Hyvä yleistähtäin on kompromissi. Esimerkiksi 2,5-10×50 kiikaritähtäin soveltuu hirvestykseen, linnustukseen ja hämärässä kyttäämiseen, kunhan siinä on myös niihin toimiin soveltuva ristikko.
Millainen ristikko?
Leupold Duplex-ristikko
Ristikko on tärkeä osa kiikaritähtäimen käytettävyyttä. Amerikkalaisissa tähtäimissä on perinteisesti suosittu Duplex-tyyppisiä ohuita ristikoita, jotka soveltuvat hyvin päiväkäyttöön. Ohut ristikko ei peitä kohdetta, mutta hämärässä se myös helposti hukkuu näkyvistä eikä se ole oikein omiaan nopeissa tilanteissa tapahtuvaan ammuntaan. Tällainen ristikko soveltuu hyvin esimerkiksi linnustukseen.
Germanian #4-ristikko
Euroopassa perinteisesti suosittu ristikko on ollut saksalaistyyppinen #4, jossa on sivuilla ja alhaalla paksut tolpat. Paksut tolpat auttavat hämärässä tähtäämistä eikä ohut ristikko keskellä peitä kohdetta liikaa.
Germanian #1-ristikko
Perinteinen saksalainen #1-ristikko, joka koostuu kolmesta tolpasta, on tuttu näky vanhempien drillinkien päällä olevissa kiikareissa. Nykyään se ei enää ole kovin suosittu. Ristikon alapalkki on terävä ja sen yläosa asettuu sivupalkkien yläpinnan tasolle. Tarkka tähtäys tehdään alapalkin terävällä kärjellä ja siihen ristikko myös kohdistetaan. Hämärässä etäisyyden arviointi voi heittää ja usein laukaukset menevät ali. Tähän ristikkoon on sisäänrakennettu korjausmekanismi näitä tilanteita varten. Hämärässä alapalkin terävä kärki ei näy kunnolla, vaan ampuja linjaa tähtäyksensä sivupalkeilla vaistomaisesti sivupalkkien keskilinjalle. Tällöin ristikon terävä kärki (=kohdistuspiste) on ylempänä kuin kohta, jolla tähdätään ja myös osuma on tähdättyä ylempänä.
Mil-Dot-ristikko
Mil-Dot on sotilaskäyttöön tarkoitettu ristikko, jossa on etäisyyden arviointiin tarkoitetut pisteet. Jos ristikko sijaitsee ensimmäisellä kuvatasolla, etäisyyttä voi arvioida kaikilla suurennoksilla. Jos taas ristikko on toisella kuvatasolla, niin etäisyyden arviointiin pitää käyttää aina samaa suurennosta. Näin siksi, että ensimmäisen kuvatason ristikon mittasuhteet pysyvät kohteeseen nähden samoina kaikilla suurennoksilla. Toisen kuvatason ristikossa mittasuhteet muuttuvat kohteeseen nähden.
Burris Ballistic Plex -ristikko
BDC (Bullet Drop Compensator) -ristikossa on tähtäyspisteitä eri ampumaetäisyyksille. Burrisin Ballistic Plex -ristikossa nämä apuviivat on lisätty Duplex-tyyppiseen ristikkoon.
Meopta MRAD-ristikko
Meopta MRAD –ristikko käy hyvin esimerkiksi modernista ristikosta, jossa on tähtäyspisteet eri etäisyyksille. Lisäksi siinä on mahdollisuus tuulikorjausten tekoon ristikon avulla. Ensimmäisellä kuvatasolla sijaitsevan ristikon mittasuhteet suhteessa maastoon ovat samat kiikarin kaikilla suurennoksilla.
Näiden perinteisesti metsästyksessä käytettyjen ristikoiden lisäksi käytössä on lukuisia alunperin sotilaskäyttöön tarkoitettuja ristikoita ja puhtaasti rata-ammuntaan tarkoitettuja ristikoita. Esimerkiksi kasa-ampujat suosivat ohutta hiusristikkoa tai hiusristikkoa, jossa on piste keskellä.
Valolla vai ilman?
Nykyisin monia ristikoita on saatavilla myös valaistuina. Se voi tarkoittaa pelkkää ristikon keskelle sijoitettua punaista valopistettä tai kokonaan valaistua ristikkoa. Valo nopeuttaa tähtäämistä kirkkaassa päivänvalossa ja onkin suosittu ominaisuus varsinkin nopeaan ammuntaan tarkoitetuissa ajojahtitähtäimissä. Valo voi olla hyvä ominaisuus myös hämäräkäyttöön tarkoitetussa tähtäimessä, kunhan sen saa niin himmeäksi, että se ei häikäise ampujaa ja näin estä kohteen näkemistä. Valon huonona puolena on se, että kiikaritähtäin on riippuvainen paristoista (poikkeuksena Trijiconin Tritiumilla ja valokuidulla valaistavat mallit) ja se myös lisää hieman kiikaritähtäimen painoa.
Meopta K-Dot-ristikko
Meoptan K-Dot on valaistusta pisteestä ja valaistuista apuviivoista koostuva ristikko, joka soveltuu hyvin nopeaan ammuntaan.
Kahles IPSC -ristikko
Kahles IPSC -ristikko koostuu helposti näkyvästä valaistusta pisteestä, ylä- ja alapuolella olevasta apupisteestä ja sivuilla olevista apuviivoista. Apupisteet antavat ampujalle ylimääräisiä tähtäyspisteitä käytettäväksi eri etäisyyksille. Sivulla olevat viivat auttavat ampujaa pitämään asetta suorassa ja helpottavat ennakon ottamista liikkuvaan kohteeseen.
Meopta 4C-ristikko
Perinteinen #4-ristikko toimii myös valaistun pisteen kanssa. Esimerkiksi Meoptan 4C-ristikko on tällainen. Sitä voi hyvin käyttää myös ilman valoa ja valo onkin tarkoitettu käytettäväksi vain hämärässä.
Parallaksi
Parallaksi on kahdesta pisteestä samaan kohteeseen suuntautuvien suorien välinen kulma. Parallaksivirhettä syntyy, kun tähtäimen linssien muodostama kuva ei osu samaan tasoon tähtäimen ristikon kanssa. Parallaksivirhe voidaan todeta lukitsemalla kiikari paikoilleen ja katsomalla sen lävitse maaliin. Kun katsetta siirretään okulaarin keskeltä reunoihin päin, ristikon tulisi pysyä paikallaan. Jos ristikko siirtyy maalista pois, tähtäimessä on parallaksivirhettä kyseiselle matkalle. Parallaksivirheen voi huomata myös siitä, että ristikko ja kohde eivät näy tarkkoina yhtä aikaa. Parallaksivirhe riippuu etäisyydestä, johon tähtäimellä katsotaan. Se korjataan siirtämällä objektiivia eteen- tai taaksepäin.
Useimmissa metsästykseen tarkoitetuissa tähtäimissä parallaksi on säädetty ennalta tähtäimen oletetun käyttöetäisyyden mukaan. Tavallisesti tämä etäisyys on 100 metriä tai 100 jaardia (91m) ja tällöin voidaan ampua ilman parallaksivirhettä 70-200m etäisyyksille. Myös lyhyemmille etäisyyksille säädettyjä parallakseja löytyy esimerkiksi pienoiskivääri- ja ilmakiväärikiikareista.
Säädettävä parallaksi löytyy yleensä kiikaritähtäimistä, jotka on tarkoitettu pitkän matkan ammuntaan. Niillä ampuja voi säätää parallaksin käytetylle ampumaetäisyydelle.
Korotorni / Matkarumpu
Kiikaritähtäinvalmistajat ovat kehittäneet tapoja merkitä ampumaetäisyyksiä muistiin kiikaritähtäimen korkeussäätötorniin. Kun ampumaetäisyys ja luodin lentorata tiedetään, korkeussäädöllä voidaan hyvinkin tarkasti kohdistaa ristikko kyseiselle etäisyydelle ilman, että asetta on pakko koeampua, olettaen että tähtäin on aiemmin kohdistettu jollekin muulle tunnetulle etäisyydelle. Swarovski Ballistic Turret -tornissa on mahdollista laittaa neljälle eri etäisyydelle tehdyt kohdistukset muistiin. Matkarummun kanssa käytetään tavallista ristikkoa, koska tähtäämiseen käytettään ristikon keskiosaa.
Myös monilla muilla valmistajilla on helppokäyttöisiä matkarumpuja, joissa eri etäisyydet saadaan muistiin. Tällaisessa matkarummussa on usein ns. Zero Stop eli tähtäimen säätö pysähtyy nollaan. Tämä on toivottu ominaisuus silloin kun tähtäin on nopeasti palautettava alkuperäiseen kohdistukseen, mutta se myös estää useamman kuin yhden säätökierroksen käytön. Yksi kierros riittää yleensä tavalliselle metsästäjälle, mutta esimerkiksi tarkka-ammuntaa pitkille matkoilla harrastavalle se ei riitä. Sotilasmallin tähtäimissä onkin yleensä pikasäädettävät säätötornit, joissa on selkeät merkinnät, millä kierroksella torni on ja kuinka monta naksua tähtäintä on säädetty. Tarvittava säätöjen määrä voidaan laskea, kun tunnetaan ampumaetäisyys ja luodin lentorata. Helpointa tämä on tehdä käyttämällä jotain ballistiikkaohjelmaa. Esimerkiksi patruunavalmistaja Lapualla on tarjolla ilmainen Lapua Ballistics sovellus älypuhelimiin.
Suurennos / Superzoom
Tavallisesti variaabeleissa on ollut kolme tai nelinkertainen suurennuskerroin eli zoom. Esimerkiksi suosituissa 3-9x -kiikaritähtäimissä on kolminkertainen zoom (9/3=3) ja vastaavasti 3-12x -kiikaritähtäimissä on nelinkertainen zoom (12/3=4). Pitkään nämä olivat kiikaritähtäinten vakioita, kunnes Swarovski toi markkinoille kuusinkertaisella zoomilla varustetun Z6-kiikaritähtäinsarjansa.
Viime vuosina on markkinoille tullut lukuisia muitakin ns. superzoom -kiikaritähtäimiä, joissa on siis yli nelinkertainen suurennuskerroin. Nykyään 6x ja 8x zoomit ovat yleisiä ja jopa 10x superzoomeja on olemassa.
Laaja suurennusalue tarjoaa monipuolisuutta ja nämä tähtäimet ovatkin parhaimmillaan yleiskiikareina. Tämä etu ei kuitenkaan tule aivan ilmaiseksi. Superzoom-kiikaritähtäimissä on paljon linssejä ja sen myötä hieman perinteisiä kiikaritähtäimiä enemmän painoa. Useampi linssi aiheuttaa myös hävikkiä valonläpäisyssä, mutta nykyisillä kehittyneillä linsseillä ja linssien pinnoituksilla tuo hävikki on lähes olematon.
Hinta ja laatu
Hinta ja laatu kulkevat kiikaritähtäimissä yleensä käsi kädessä. On toki tähtäimiä, joissa hinta-laatusuhde on parempi kuin toisissa, mutta käytännössä on kuitenkin niin, että rahalla saa laatua. Laadukas kiikaritähtäin on luotettava ja pitkäikäinen sekä säilyttää hyvin jälleenmyyntiarvonsa.
Laadun takeeksi valmistajat lupaavat pitkiä, jopa 30 vuoden takuuaikoja.
Toivottavasti opas oli avuksi! Mikäli jäi vielä kysymyksiä, laita rohkeasti sähköpostia info@aawee.fi tai kysy lisää haluamasi tuotteen kohdalla painikkeesta ’ ? Kysy lisää tuotteesta ’.